Paljud inimesed tunnevad selle paradoksin hyvin. Yhtenä päivänä aamukahvi antaa selkeän mielen, hyvän olon ja energiaa. Toisena päivänä kahvin jälkeen voikin tulla väsynyt, levoton olo tai tunne, ettei aivot toimi aivan normaalisti. Jotkut voivat jopa nukahtaa kahvin juomisen jälkeen.

Miten tämä on mahdollista?

Käy ilmi, että kofeiinin vaikutus ei riipu vain kahvin määrästä. Siihen vaikuttavat myös aivojen kemia, genetiikka, stressitaso, uni, hormonit sekä se, milloin kahvia juodaan.

Kahvi ei anna energiaa, vaan peittää väsymyksen

Tämä on tärkein asia, jota moni ei tiedä. Kofeiini ei luo elimistöön uutta energiaa. Sen sijaan se estää adenosiinireseptoreita aivoissa. Adenosiini on aine, jota kertyy aivoihin päivän aikana ja joka aiheuttaa uneliaisuutta ja väsymystä. Mitä pidempään olet hereillä, sitä enemmän adenosiinia kertyy. 1

Kun kofeiini “peittää” adenosiinireseptorit, aivot eivät enää vastaanota väsymyssignaalia normaalisti. Tuloksena on virkeämpi olo, parempi reaktionopeus ja keskittymiskyky.

Mutta tässä piilee paradoksi. Väsymys ei oikeasti katoa mihinkään. Adenosiinia kertyy edelleen. Kun kofeiinin vaikutus alkaa heiketä, kertynyt adenosiini pääsee yhtä aikaa reseptoreihin. Tällöin voi tulla äkillinen energiromahdus, uneliaisuus tai tunne, että on vielä väsyneempi kuin ennen kahvia.

Miksi kahvi voi väsyttää?

Se kuulostaa ristiriitaiselta, mutta on tieteellisesti täysin loogista.

1. Sinulla voi olla krooninen univaje

Jos elimistössä on voimakas univaje, kofeiini voi hetkellisesti parantaa vireystilaa ja suorituskykyä, mutta se ei korvaa unta eikä palauta kaikkia univajeen heikentämiä toimintoja. Vuonna 2020 julkaistu systemaattinen katsaus havaitsi, että kofeiini voi tilapäisesti parantaa tarkkaavaisuutta, reaktionopeutta ja fyysistä suorituskykyä univajeen jälkeen, mutta vaikutus riippuu kofeiinin määrästä ja siitä, millaista suoritusta ihmiseltä vaaditaan. Toisin sanoen kahvi voi hetkellisesti peittää väsymystä, mutta se ei korvaa unta eikä elimistön todellista palautumistarvetta. 2

2. Verensokerin vaihtelut

Jos kahvia juo tyhjään vatsaan, joillekin voi tulla verensokerin vaihtelua. Aluksi adrenaliini ja kortisoli nousevat, mutta myöhemmin energiataso voi laskea. Erityisen herkkiä tälle ovat ihmiset, joilla on paljon stressiä, huono uni tai epäsäännöllinen ruokailurytmi.

3. Genetiikka vaikuttaa kofeiinin aineenvaihduntaan

Tämä on yksi viime vuosien mielenkiintoisimmista löydöksistä.

Kofeiinia hajottaa maksassa entsyymi nimeltä CYP1A2. Joillakin ihmisillä se toimii nopeasti, toisilla hitaasti.

Nopeat metaboloijat:
• tuntevat kofeiinin vaikutuksen lyhyemmän aikaa
• sietävät yleensä enemmän kahvia
• saavat kahvista useammin energiaa

Hitaat metaboloijat:
• pitävät kofeiinia verenkierrossa paljon pidempään
• kokevat useammin ahdistusta, sydämentykytystä ja univaikeuksia
• voivat tuntea kahvin jälkeen enemmän uupumusta tai hermoston ylikuormitusta

Arvioiden mukaan noin puolet väestöstä on hitaita kofeiinin metaboloijia. 3

Kahvi ja stressihormonit – miksi kahvi voi tehdä levottomaksi?

Kofeiini stimuloi hermoston lisäksi myös kortisolin eli stressihormonin tuotantoa. Tämä tarkoittaa, että sydän alkaa lyödä nopeammin, keskittyminen terävöityy ja keho siirtyy “valmiustilaan”. Jos ihminen on levännyt ja stressitaso matala, tämä voi tuntua miellyttävältä energiapuuskalta. Mutta jos keho on jo valmiiksi stressaantunut, kahvi voi pahentaa tilannetta ja aiheuttaa sisäistä levottomuutta sekä tunnetta, että päivän lopussa on täysin loppu.

Erityisen voimakkaasti tämän kokevat ihmiset, jotka nukkuvat vähän, juovat kahvia tyhjään vatsaan, ovat luonnostaan ahdistusherkkiä tai käyvät läpi hormonaalisia muutoksia.

Miksi aamukahvi ei joskus enää tunnu vaikuttavan?

Syynä voi olla toleranssi. Säännöllinen kofeiinin käyttö muuttaa aivojen adenosiinijärjestelmän herkkyyttä. Aivot voivat alkaa tuottaa enemmän adenosiinireseptoreita tasapainottaakseen kofeiinin vaikutusta.

Tämän seurauksena sama määrä kahvia antaa pienemmän vaikutuksen, ilman kahvia tulee voimakkaampi väsymys ja ihminen tarvitsee yhä enemmän kofeiinia. Tämä ei välttämättä tarkoita riippuvuutta, mutta tutkimukset osoittavat selvästi, että krooninen kofeiinin käyttö aiheuttaa neuroadaptaatioita eli aivot mukautuvat jatkuvaan adenosiinireseptorien estoon. Tämä auttaa selittämään, miksi sama määrä kahvia vaikuttaa ajan myötä yhä vähemmän. 4

Kahvin ajoituksella on merkitystä

Kofeiinin puoliintumisaika on keskimäärin 3–7 tuntia, mutta joillakin ihmisillä huomattavasti pidempi. Tämä tarkoittaa, että myös iltapäivällä juotu kahvi voi vaikuttaa elimistöön vielä myöhään illalla. Esimerkiksi klo 15 juodun kahvin kofeiini voi olla elimistössä aktiivinen vielä illalla ja heikentää unen laatua, vaikka ihminen kokisi nukahtavansa normaalisti.

Vuonna 2023 julkaistu systemaattinen katsaus havaitsi, että kofeiini voi vähentää unen kokonaiskestoa ja syvän unen määrää sekä lisätä yöllisiä heräämisiä. 5 Siksi voi syntyä noidankehä: huono uni lisää väsymystä, väsymys lisää kofeiinin tarvetta ja suurempi kofeiinin käyttö heikentää unta entisestään.

Onko kahvi siis huono asia?

Ei välttämättä. Kohtuullinen kahvinjuonti voi monille olla täysin normaali osa terveellistä elämäntapaa, ja tutkimukset ovat yhdistäneet sen parempaan keskittymiskykyyn, fyysiseen suorituskykyyn ja jopa pienempään useiden neurodegeneratiivisten sairauksien riskiin. Ongelma ei yleensä ole kahvissa itsessään, vaan siinä, kuinka paljon sitä juodaan, milloin sitä juodaan ja miten yksilön elimistö reagoi kofeiiniin.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) pitää useimmille terveille aikuisille turvallisena enintään 400 mg kofeiinia päivässä. Tämä vastaa noin 3–5 kupillista kahvia riippuen juoman vahvuudesta ja annoskoosta. Raskauden aikana kofeiinin saanti suositellaan rajoitettavaksi enintään 200 mg:aan päivässä.

Silti “turvallinen määrä” ei tarkoita, että se sopii kaikille samalla tavalla. Joku voi jo yhden kupin jälkeen tuntea ahdistusta, sydämentykytystä tai unihäiriöitä, kun taas toinen juo useita kuppeja päivässä ilman huomattavia vaikutuksia. Tähän vaikuttavat suuresti genetiikka, stressitaso, uni, hormonaaliset muutokset ja yleinen terveydentila.

Tärkeintä on seurata, miten oma keho reagoi kahviin. Jos kahvi parantaa oloa ja keskittymistä ilman, että se häiritsee unta tai hyvinvointia, sitä ei tarvitse välttämättä välttää. Mutta jos kofeiini aiheuttaa väsymyksen lisäksi ahdistusta, energiapiikkejä ja -romahduksia tai univaikeuksia, ongelma ei ehkä ole kahvissa itsessään, vaan siinä, että elimistö tarvitsee enemmän palautumista.

Kahvinautintoa pienellä lisäarvolla

Monille kahvi on enemmän kuin pelkkä kofeiinijuoma – se on osa aamurutiinia ja hetki itselle. Miksi et tekisi tästä tavasta hieman ravitsevampaa ja toiminnallisempaa? Be More -kahvikollageenit yhdistävät laadukkaan kahvin ja kollageenin yhteen juomaan. Näin saat kahvinautinnon lisäksi tukea ihon, nivelten ja sidekudosten normaalille hyvinvoinnille.

Koska joskus kysymys ei ole vain siitä, piristääkö kahvi. Vaan siitä, mitä kehosi oikeasti tarvitsee sen rinnalle.

Käytetyt lähteet:

¹ J Sleep Res. 2022 May. Adenosine, caffeine, and sleep–wake regulation: state of the science and perspectives

² C. Irwin, S. Khalesi jt. 2020 Jan. Effects of acute caffeine consumption following sleep loss on cognitive, physical, occupational and driving performance: A systematic review and meta-analysis.

³ S. Mahdavi, P. Palatini jt. 2023 Jan. CYP1A2 Genetic Variation, Coffee Intake, and Kidney Dysfunction

⁴ Yu Zhao Lee, Ker Ni Chua jt. 2026 Jan. Neurobiology of chronic caffeine use and withdrawal: Mechanisms, effects and implications

⁵  C. Gardiner, J.Weakley jt. 2023 June. The effect of caffeine on subsequent sleep: A systematic review and meta-analysis